JOKAPÄIVÄINEN LIIKUNTA ON LAPSELLE TÄRKEÄÄ

Nykyajan lapset ja nuoret liikkuvat entistä vähemmän. Passiivisuus ja viihdemedia ajavat yhteiskuntamme istumaan. Tämän vuoksi lapset ja nuoret ovat yhä aikaisemmin alttiita tuki- ja liikuntaelinvaivoille. Lihaskunnon ylläpito ja oikea harjoittelu kehittää lihaksistoa ja toimii erinomaisena ennaltaehkäisynä.

Akrobatia ja kehonhallinta auttavat vahvistamaan tuki- ja liikuntaelimiä tukevia lihaksia ja edistävät koordionaatiota ja tasapainoa. 

 

Herkkyyskaudet

Herkkyyskaudet ovat voimakkaimmillaan lapsen kuuden ensimmäisen ikävuoden aikana.

  • Aistien kehittämisen herkkyyskausi (0-6-vuotiaana)

  • Liikkeen koordinoinnin herkkyyskausi (0-4-vuotiaana) alkaa syntymästä ja jatkuu noin neljävuotiaaksi. Tällä kaudella lapsi tekee mielellään asioita, jotka vaativat ponnistelua ja tarkkuutta liikkeissä. Ensin lapsi opettelee hallitsemaan laajat liikkeet, sen jälkeen hienomotorisempia ja tarkkuutta vaativia liikkeitä.

  • Sosiaalisten taitojen herkkyyskausi (2,5-5-vuotiaana) Lapsi on valmis siirtymään kodin ulkopuoliseen ryhmään ja haluaa olla ryhmän jäsen. Kausi alkaa noin kaksi- ja puolivuotiaana ja kestää noin viiden vuoden ikään.

 

Yleistaitavuus eli kyky hallita ja oppia erilaisten suoritusten ja urheilulajien taidollisia vaatimuksia sekä hallita kehoa tasapainoa ja suunnanmuutosta vaativissa tilanteissa kehittyy n. 1-6v iässä.

 

Lapsen motorinen kehitys ja luusto

 

Ennen murrosikää tulee liikunnassa painottaa motorisia perustaitoja kuten juokseminen, hyppääminen, pyörähtäminen, heittäminen, kiinniottaminen, tasapainoilu ja venyttäminen.

Nopeusharjoittelussa tulee ennen murrosikää painottaa hermotuksen kehittämistä askeltiheys-, rytmitaju- ja koordinaatioharjoitteiden avulla.

Lapsilla aerobinen peruskestävyys kehittyy leikkien, pelien sekä monipuolisen ja määräpainotteisen liikunnan kautta.

Voimaharjoittelun voi aloittaa jo hyvin nuorena, mutta ennen murrosikää se tulisi toteuttaa pääasiassa lihashallintaa ja lihaskuntoa kehittävien harjoitteiden avulla.

Kestävyystyyppinen liikunta ja harjoittelu ovat tärkeimpiä päivittäisen harjoittelun osa-alueita lapsilla. Aerobista liikuntaa tulisi olla jossain muodossa mukana päivittäin vähintään

30–60 minuuttia.

 

Lapsen luut ovat joustavampia kuin aikuisen, ja ne voivat taipua jonkin verran murtumatta – ne ovat hieman kuin pajunvitsat.Jos lapselta murtuu esimerkiksi käsi, se paranee yleensä kaksi kertaa niin nopeasti kuin aikuisen vastaava vamma. Kasvun aikana tapahtuvan luuston uusiutumisen, kypsymisen myötä luiden muotokin voi muuttua. Lapsen luut mukautuvat kuormitukselle (tai sen puutteelle). Mekaaninen kuormitus, toisin sanoen pystyasennossa tapahtuva liikunta, on oleellisen tärkeä lapsen luuston kehitystä muovaava tekijä.

Jokapäiväinen liikunta vahvistaa lapsen luita.

 

 

 

Lähteet:

http://natgeo.fi/tiede/ihminen/elimisto/5-asiaa-joita-et-ehka-tiennyt-lapsen-luut

 

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00934

 

http://opinnot.internetix.fi/fi/materiaalit/ps/ps2/3_kehitys_ikakausittain/01_lapsenfyysinenkehitys?C:D=1465731&m:selres=1465731

 

http://www.terveurheilija.fi/kymppiympyra/urheilijanominaisuudet/nuorenkasvujakehitys/herkkyyskaudet

 

http://www2.amk.fi/digma.fi/www.amk.fi/opintojaksot/0407015/1109830128539/1139490308049/1155744306340/1165763241899.html

© 2019 by Perhosvoltti.com All rights reserved.